Täällä taas! Ja ihan ensin näyttelykuulumisia: 6.5 käytiin Lieksassa tutulla poppoolla, Ykän perhe ja minä ja tytöt. Reissu meni jälleen mainiosti, meillä oli huippueväät mukana ja kaikilla oli kivaa. Ykä aloitti kilpailut urosten junnuluokassa ja tuloksena oli ERI 1. Aada seurasi perässä ja sai saman tuloksen eli ERI 1. En vain ymmärrä miksi kennelliiton tietokannassa tulokseksi oli merkitty JUK 2?? Tuomarina oli Matti Luoso ja tässä Aadan laatuarvostelu:

"Erittäin hyvän tyyppinen ja hyvin kehittynyt jun.narttu. Hyväilmeinen kaunis pää, joka saa vielä voimistua runkoon nähden. Hyvä kaulalinja. Hyvä luusto ja käpälät. Eturinta saa vielä kehittyä. Hyvä runko. Suora olkavarsi. Hyvä polvikulma. Liikkeet vielä kovin voimattomat varsinkin takaa. Ei parhaassa karvassa tänään. Hyvä käytös."

Eli Aadalla on liian pieni pää ja tarvitsee lisää uintia ja muuta mukavaa harrastamista.

Mandi oli narttujen avoluokassa ja tässä arvostelu:

"Erittäin hyväntyyppinen sopivankokoinen narttu. Hyvänmallinen riittävän kookas pää. Oikea purenta. Silmat voi vieläkin tummemmat (???). Hyvä kaulalinja. Voimakas eturinta. Hyvä runko. Sopivat kulmaukset. Liikkuu hyvin. Kokonaisuutena voi hieman raajakkaampi (??). Miellyttävä käytös."

Hermot pettivät kun raksua ei kuulunut.

Mandin tulos oli täsmälleen sama kuin muidenkin eli ERI 1 eli kaikki voittivat oman luokkansa. Mandi sai vielä SA:n ja päästiin kilpailemaan paras narttu luokkaan mutta siinä ei sijoituttu. Kotimatka sujui leppoisasti. Me oltiin Sinnan ja Aadan kanssa takapenkillä ja Mandi ja Ykä matkasivat peräkontissa.

Minulla on huppu päässä, koska peräkontista sateli pusuja korviin ja niskaan.

Sitten alkoikin Aadalla (vihdoin) juoksut joten seuraava näyttelykerta jäi väliin. En viitsinyt ottaa stressiä miten koirat olisivat jaksaneet olla autossa toistensa kanssa. Todennäköisesti siitä ei olisi tullut yhtään mitään. Joten 13.5 me lähdettiin Mandin kanssa kahdestaan Jounin, Tytin ja Ykän kanssa Kuusamoon! Aada jäi hyvään hoitoon mökille, Arttukin oli paikalla hoitamassa. Olipa helppoa olla yhden koiran kanssa liikenteessä. Näyttelyhäkkiäkään ei tarvinnut, koska näyttely oli hotellimme takapihalla. Tuomarina oli Tuula Pratt, tässä Mandin arvostelu:

"Oikein kaunis pää ja miellyttävä ilme. Saisi olla sutjakammassa kunnossa. Paksu kaula. Hyvin kulmautuneet varma-asentoiset raajat. Hyvä rungon tilavuus mutta ylipaino antaa raskaan vaikutelman. Pehmeä selkälinja. Hyvä hännänkiinnitys. Vapaat liikkeet. Riittävästi turkkia. Dietti olisi eduksi."

Tuloksena EH (erittäin hyvä) ja kehotuksena kieltää namit kokonaan ja antaa vain lämmintä kättä. 

Tässä meidän läski mamma.

Ykä sai myös EH:n eli taas oli samat tulokset!

Vaikka läskihaukut harmittivat niin emme antaneet sen pilata meidän reissua. Tavoitteena oli rentoutua ja hemmotella itseäni ja Mandia. Minä nautin hyvästä (valmiista) ruuasta ja seurasta (kiitos Tytti ja Jouni). Mandille laitoin oman viltin sängyn jalkopäähän (se ei ikinä nuku sängyssä). Aamulla kun heräsin niin Mandi makasi pitkin pituuttaan minun vieressä ja pääkin oli tyynyllä!

Tässä onnellinen hotellikoira (vähän ihmeissään kun sai luvan tulla sänkyyn).

Olin jo aikaisemmin päättänyt, että Taivalkosken näyttely 9.6 olisi tämän kesän viimeinen näyttely. Aadan pitää kasvaa ja kehittyä ja Mandin viimeisen sertin metsästys saisi odottaa syksyyn. Rahatilanne vaikutti myös, tämä harrastus ei todellakaan ole sieltä halvimmasta päästä. Tällä kertaa lähdimme ihan kolmestaan matkaan. Aamulla viideltä ylös ja heti auton rattiin. Muutama kirosana ja sain koirat näyttelypaikalla häkkiin odottamaan omaa vuoroaan. Minulla ei ollut minkäänlaisia odotuksia tuloksien suhteen, niin hyvin oli mielessä viime haukut. Aadan vuoro oli ekana. Tuomarina oli Elena Ruskovaara ja tiukassa olivat erit ja sa:at.

" Oikeanmallinen, hyvin feminiininen juniori. Erittäin tilava runko. Keskivahva luusto. Hyvänmallinen, ilmeikäs pää. Tarpeeksi kaulaa. Kohtuulliset kulmaukset. Vahva karva. Liikkeiden tulee tasapainottua. Parempi seistessä kuin liikkeessä. Ylälinja ja etuliikkeet saavat tiivistyä, vähän ahdas takaa. Keskipitkä askel. Esiintyy erinomaisesti."

Tulos oli EH ja luokkavoitto (kaksi kilpailijaa). Sitten oli Mandin vuoro. Mandi oli jostain syystä täynnä virtaa, sillä oli ihan mahdottoman hauskaa! Meinasi saada koko ajan hepuleita ja minua alkoi naurattaa ettei tästä tule nyt yhtään mitään.

"Oikea tyyppi. Vahva runko, saisi olla vähän tiiviimpi kunto. Erittäin vahva karva ja varsin hyvä häntä. Sopiva luusto. Hyvänmallinen, oikeailmeinen pää. Hyvät taka- ja riittävät etukulmaukset. Yhdensuuntainen hyvä takaosa liikkuessa. Liikkeessä selkä painuu mutta hyvä askelpituus. Vauhdikas esiintyjä."

Tuloksena oli ERI 1 ja SA joten mentiin paras narttu luokkaan. Sinne pääsi vain kaksi narttua ja mandi tuli toiseksi. Mutta voittaja olikin valio, joten MANDI SAI KOLMANNEN SERTINSÄ!!!!!!!! Minä liikutuin ja olo oli ihan epätodellinen. Harmitti kun ei ollut ketään, kenen kanssa jakaa riemua. Kanssakilpailijat olivat kyllä iloisia ja kehottivat menemään taippareihin. Meillähän jäi treenit kesken minun töitten takia. Sain hyviä vinkkejä miten jatkaa treenaamista, katsotaan sitten syksyllä miten käy. Motivaatiota riittää ainakin!

Eikä tässä vielä kaikki. Toukokuussa Sinna vei Mandin mätsäreihin junior handler kisaan. Me olimme Aadan kanssa sillävälin VEPE treeneissä, pidin myös elvytyskoulutusta samalla. Ja kuinkas kävikään, Sinna ja Mandi olivat voittaneet!!!! Palkintoina oli pokaalia ja ruusuke ja vaikka mitä. Mandillekin oli luu, jonka todellakin sai vaikka Kuusamon tuomari ne siltä kielsikin (hahhaa). Tässä mestarit:

Ihana Sinna kun harrastaa Mandin kanssa, kiitos vielä! Tästä huomaa miten treenaminen kannattaa, yhteistyö on kehittynyt todella hienosti.