Mikä päivä tänään! Lähdettiin aamukuuden jälkeen ajelemaan Tuusniemeä kohti Tytin, Jounin, Sinnan, Ykän ja tyttöjen kans. Ehdittiin ajoissa vaikka minä en ollut tajunnut siirtää kelloja!! Onneksi Tytti soitti aamulla ja tarkisti olinko herännyt..ja minä jo ehdin miettiä, et mitä hemmettiä se niin aikaisin mulle soittelee. Hyvin toimi yhteistyö ja päästiin matkaan. Minä olin niin onnellinen kun sain istuskella takapenkillä eikä tarvinnut ajatellakaan ajamista. Ykä ja Mandi olivat takana ja Aada minun ja Sinnan välissä takapenkillä. Hyvin mahduttiin, mitä nyt saatiin aina välillä Ykältä lämpimiä hönkäyksiä ja pusuja niskaan.

Olihan se taas yhtä härdelliä ennenkuin saatiin koirat asettumaan häkkeihin. Minulla hajosi reppu ja tavarat levisivät pihalle, Jouni keräili niitä minun perässä. Minä talutin tyttöjä ja maa oli helkkarin liukas ja koirat hyvin innokkaina. Onneksi Sinna kuljetti kärryjä. Sitten Ykä sai taas häkkinsä oven rikki vaikka me se niin hienosti ommeltiin pari päivää sitten. Mutta lopulta rauha oli maassa ja päästiin keskittymään kehä tunnelmiin.

Ykän vuoro oli ensimmäisenä, urosten junnuluokassa. Koiria oli 11 ja Ykä sai H:n eli hyvän! Arvostelussa sanottiin, että Ykän pitää vielä kehittyä ja eihän se vielä olekaan kuin vasta 10kk. Tässä ovat Tytin kanssa arvosteltavana:

Sitten tuli Aadan vuoro. Narttujen junnuluokka ja koiria 8. Aada sai EH:n eli erittäin hyvän. Tässä arvostelu: (Tuomari Stockmari Harto) " Narttumainen kokonaisuus. Oikeat mittasuhteet. Vielä kevytpiirteinen pää. Purenta ok. Vielä köyhä etu-osa. Normaalisti kehittynyt runko. Hyvin kulmautunut takaosa. Karva ei tänään parhaimmillaan. Miellyttävä käytös. Liikkuu löysästi edestä, ahtaasti takaa. Tarvitsee aikaa."

Kuvat tästä eteenpäin otti Sinna.

Sitten tuli Mamman vuoro. Narttujen avoluokassa oli 12 osallistujaa. Arvostelu: " Puhutteleva narttumainen kokonaisuus, jolla hyvät mittasuhteet. Oikean muotoinen pää. Hyvä purenta. Erinomainen runko. Tasapainoisesti kulmautunut. Leveä reisi. Hyvä häntä. Oikea karvan laatu. Miellyttävä käytös. Hyvä luusto. Liikkuu rodunomaisesti."

Mandilainen sai ERI:n (erinomainen), voitti oman luokkansa ja sai SA:n (sertifikaatin arvoinen). Päästiin kisaamaan paras narttu luokkaan ja Mandi voitti!!! Me saatiin toinen serti (tai siis Mandihan sen sai) ja lopuksi kilpailtiin rotunsa paras luokassa. Se me hävittiin Martille, Adventurer's kennelin huippumonivaliolle. Eli Mandi oli VSP kovassa seurassa! Ihan mieletöntä!

Oli niin kiva kun näyttelyssä oli mukana tyttöjen kasvattaja Jaana. Olivat tulleet Sannan ja koiralauman kanssa kuuden tunnin ajomatkan päästä. Kiva oli päästä juttelemaan ja näyttämään koiria. Ja jakamaan Mandin huipputulos!

Tässä meidän mestari:

Minulle tuli ihan hiki kehässä kun mennä viiletettiin.

Tässä räpsähti Mandille serti ja meitsi tuulettaa.

Tässä ollaan ROP/VSP kuvassa, enhän minä osannut siihen asettua oikein. Sanna ja Martti (Adventurer's Taittinger) vanhoina konkareina hienosti ja me miten sattuu. Mut ei se mitään, mieli on loistava!

Sinna otti vielä reissun jälkeen Mandista voittokuvan kahden pokaalin ja ruusukkeen kanssa.

SUURENSUURI kiitos Tytille, Jounille ja Sinnalle ihanasta päivästä! Suunniteltiin jo seuraavia matkoja. Tytti teki koko porukalle herkkupatongit ja minä lupasin tehdä kuumaa kaakaota seuraavaan näyttelyyn. Mukavalla porukalla on kiva reissata!