Mandi on saanut uuden lisänimen. On kuulemma täysin korruptoitunut. Pahempi kuin Panaman valtio :) Ja ihan tottahan se on. Niin ahne ja tekee ihan mitä vain jos lahjotaan. Jo pienikin lahjus toimii!

Yksi hyvä puoli kaupungissa asumisessa on se, että täällä tapaa todella paljon koiria kävelyllä. Mandi on jo saanut muutamia vakkarikamuja, esim. rottwailerit Rambon ja Rontin. Vanha Rambo reppana joutuu aina istuskelemaan kun nuoriso mellastaa vieressä (hormonit veis muuten mennessään).

Yhtenä myöhäisenä sateisena iltana päätin mennä uusille reiteille ja törmättiin pikkuiseen Miroon (villakoiran ja tiibetinspanielin sekoitus). Koirat halusi kauheasti leikkiä ja voivottelin sitten ääneen, että voi kun ne pääsis johonki irti. Ja Miron rouva sitten ehdotti, että mennään heidän pihalle!? Heillä oli siinä lähellä omakotitalo aidatulla pihalla :) joten sinne siis. Mandi jouduttiin nostamaan yhteistuumin aidan yli kun ei viitsitty märkinä mennä sisäkautta. Sitten oli koirat ja omistajat yhtä onnellisia, saatiin kutsu tulla uudestaankin. Mukavaa.

Äsken Mandi tapasi eka kertaa täällä labbiksen! Katseli jo kaukaa pää kallellaan että mikä ihme toi oikein on, ihan samannäköinen! Sitten piti ottaa ilohepulit, Mandi veti (päästin sen irti) ihan mielettömän spurtin hiekkakentällä ja palasi takaisin ihmettelemään mustaa Elsa-labbista. Elsa oli muuten niin tuhdissa kunnossa, että harvoin näkee. Mandi näytti ihan pieneltä ja kevyeltä sen rinnalla. Elsan omistajakin kysyi, että onko tuo metsästyslinjainen :)

Todella piristävää huomata, että koiraihmiset ovat täällä mukavia ja heitä on paljon.